Elämää maalla -blogi

Kaninhäkkikaupoilta tilalliseksi

Se kasvoi pienestä ajatuksesta, muutamasta puolivitsillä heitetystä letkautuksesta. Paisui matkan varrella aivan erilaisiin mittasuhteisiin kuin mitä se alun perin oli. Sai tuulta siipiensä alle niin, ettei sitä enää pidätellyt mikään. Me muutettiin maalle! Eikä pelkästään muutettu maalle, vaan ostettiin vanha maatila ja alettiin vielä viljelläkin sitä maata.

Kehvonpellon tilan päärakennus. Kuva: Kari Rantonen / Foto Elämys

Se oli joku kaunis keväinen päivä, kun näin paikallisessa kirppisryhmässä ilmoituksen myytävinä olevista kanien ulkohäkeistä. Eikä aikaakaan kun jo olimme noutamassa häkkejä eräästä idyllisestä maalaistalosta. Talon isäntää piti tietenkin jututtaa ja kertoa samalla, että tälläisestä paikasta mekin ollaan salaa haaveiltu. Varttitunnin kotimatkan aikana ehdin googlettaa, missä maatalouden perustutkintoa voisi suorittaa. Illalla saunanlauteilla keskustelua jatkettiin. Mitä jos ei enää etsittäisikään ainoastaan taloa, jonka tontille mahtuisi vain pari hevosta. Entäs jos hankittaisiin muitakin eläimiä. Voisiko tätä elämää elää jotenkin eri tavalla. Hypätä pois loputtomalta tuntuvasta oravanpyörästä ja tehdä siitä enemmän omannäköistä. Yhtäkkiä moni asia tuntui loksahtavan oikeaan suuntaan, ja siitä se ajatus sitten lopullisesti karkasi laukalle.

Sopivaa taloa ja tilaa etsittiin useampi vuosi ja vihdoin pari vuotta sitten sellainen löytyi Leppävirran Tuppurinmäestä. ”Yksi rytölä kerrallaan” ja ”Oppii, kun tekkee” -asenteella on menty ja vähitellen saatu jotain aikaiseksikin. Samalla on syntynyt Green Care -palveluja tarjoava ja ylämaan nautoja kasvattava Kehvonpellon tila.

Kehvonpellon tilan hevostoimintaa. Kuva: Kari Rantonen / Foto Elämys

Täällä näppäimistön takana tarinoita ja totuuksia maalta kirjoittaa Eveliina, suuruusperheen (eli suuren uusperheen) äiti, maaseutuyrittäjä, sosiaalipedagoginen hevostoimintaohjaaja, valtiotieteiden maisteri, entinen sosiaalityöntekijä. Isännän saappaissa tilalla marssii virkatöikseen sinivalkoisella miekkataksilla liikkuva mutta erityisen hyvin Valtran puikoissa viihtyvä Tomi. Lapsosia talosta löytyy viisi ja elukoita tällä hetkellä neljäkymmentä. Kirjoitin tuohon tuon ”tällä hetkellä”, koska se eläinlauma tuntuu jatkuvasti paisuvan. Karvaiset kaverimme koostuvat monista suurista persoonista: hevosista ja pöljästä ponista, kanoista ja Martti-kukosta, omista ja lainatuista pupuista, metsästyskoirista, lenkkeilevistä lampaista sekä lehmistä, innokkaasti työnjohtajan hommissa toimivasta Taneli-sonnista, vasikkavauvoista sekä Prinsessa Ellasta ja Munasta. Jälkimmäiset kaksi ovat kissoja.

Kehvonpellon tilan Eveliina Mönkkönen tyttärensä ja pupun kanssa. Kuva: Kari Rantonen / Foto Elämys

Näiden blogitekstien tarkoituksena on kuvata teille maalaiselämän arkea ja juhlaa. Samalla ne kertovat teille meidän perheen maallemuuttotarinaa. Toivoisin tekstien tarjoavan myös rohkaisua niille, joiden mielessä edes pienesti kytee toive muutoksesta. Olipa se sitten kaipuuta lähemmäs luontoa, haavetta yrittäjyydestä tai jotain ihan muuta. En pistäisi pahaksi, vaikka tekstit toisivat myös hymyn lukijan kasvoille tai jopa naurattaisivat. Useimmiten meitä itseäkin enemmän naurattaa kuin itkettää tämä arki, josta ei käänteitä ja tapahtumia ole puuttunut. Ennen kaikkea kuitenkin toivon tekstien olevan eräänlainen oodi maaseudulle. Maaseudun tarina ei suinkaan ole ohi. Se muuttaa varmasti muotoaan, mutta tulee olemaan merkittävässä roolissa myös tuleville sukupolville. Uskon vahvasti niin.

Tervetuloa mukaan lukumatkalle!

Eveliina

www.kehvonpellontila.fi

Facebookissa: Kehvonpellon tila

Instagramissa: kehvonpellon_tila

Kehvonpellon tilalla pääsee ratsastamaan ja ajamaan hevosilla. Kuva: Kari Rantonen / Foto Elämys
Tilalla on myös Highland Cattlea eli ylämaankarjaa laiduntamassa metsälaitumilla. Kuva: Kari Rantonen / Foto Elämys

Saatat myös pitää...